Oikein hyvää, maukasta, lämpöisen tunteikasta vuotta 2018!
Pennut ovat muuttaneet ihaniin koteihinsa 8vkoisena, 2kk sitten. Olemme saaneet ihania kuulumisia ja kuvia näistä murusista. Pennuista Saga jäi kotiin kasvamaan.
Minulta on kysytty, mistä tämä kasvattajanimi Cheerymai tulee. Sitä pyörittelin kovastikin ees ja taas. Minulla oli keksittynä mielestäni hyvä nimi noin 8vuotta sitten ja se oli mielessä kaikki nämä vuodet. Kun kasvattajakurssille menin 2016, aloin hakemaan, eihän se edelleenkään ole kenellekään käytössä. Nyt sen sitten näiden vuosien aikana oli joku toisessa FCI-maassa ottanut. Joten täytyi etsiä uusi. Aiemmassakin nimessä oli ensimmäisen bernini Maian nimi mukana ja sen halusin tähänkin, vaikka mistään kantanartusta ei ole kyse. Maia on se, joka tämän kaiken ajatuksen on luonut. Cheery tulee sukunimestäni ja Mai-loppu rakkaasta Maiasta 💓
Alkuperäinen tarkoitus näiden sivujen kanssa oli siten, että kuulumisia kirjotettaisiin omalle ns.sivuille eikä näin ns.blogitekstinä. Mutta kätevyyden vuoksi siirretään kaikki vanhat jutut tähän uuteen tekstiin ja jatketaan näin.
22.10.2017
Ompas ollut tunteikkaita päiviä. Tunnen jo luopumisen tuskan ja samalla olen näistä ihanista pikkuisista niin onnellinen. Olen onnellinen niiden puolestakin, saavat kaikki tosi ihanat kodit. Toinenkin uros on löytänyt oman, ihanan kotinsa ja kaikilla pennuilla on täten kodit odottamassa. Pennut ovat nauttineet useasti päivässä ulkoilmasta. Sateisena päivänä vähän lyhyempiä aikoja ja aurinkoisina vähän pidempään. Kylmä tosin silti on, vaikka aurinkoa on saatukin, joten pihalla ei ole "asuiltu". Autoiltukin ollaan pieninä pätkinä melkein joka päivä.
Kävimme perjantaina eläinlääkärillä pentutarkastuksessa. Kaikilla pennuilla oli kaikki kunnossa. Myös silmät tarkastettiin virallisesti ja nekin oli tarkastuksessa kunnossa.
Saimme Niinan taas vieraaksi keskiviikkona ja kuvia saatiin lähimetsästä. Kiitos paljon Niina! Kuvissa pennut siten 6vkoa ja 3vrk päälle.
📷 : Niina Raja-aho
Toissapäivänä otettiin kuvia vielä vähän pöydällä seisten. Pennut kaksi päivää vajaa 7vkoa (kuvat meidän 9v pojan ottamia 😊)
| Ansa (säkä 7vkoa; ~19,5cm) |
| Ade (säkä 7vkoa; ~21cm) |
| Anton (säkä 7vkoa; ~20,5cm) |
| Ada (säkä 7vkoa; 18,5cm) |
| Assi (säkä 7vkoa; 19cm) |
11.10.2017
Kehitys näillä pikkuisilla on valtavaa. Ja erilaisia piirteitäkin, niin henkisiä kuin fyysisiäkin, tulee kokoajan lisää. Kurja, kun ilma on ollut niin sateista, ei ole paljoa voitu olla pihalla. Mutta käyty on ja kaikki tykkää nyt kovasti ulkoilla, oikein riehaantuvat 😄 Ja asioitansakin osaavat pihalla hoitaa. Luontoa taas voi ihmetellä 😍 Autoiltukin on muutaman pikkumatkan verran, kun on viety lapsia harrastukseen.
Pennuille on ihanat kodit tiedossa, yksi uros on tällä hetkellä vielä vapaana.
| Ansa 5,5vkoa |
| Assi 5,5vkoa |
| Ada 5,5vkoa |
| Anton 5,5vkoa |
| Ade 5,5vkoa |
6.10.2017
Vilinää, kasvua kohisten, ääntä ja paljon muuta 😄 Reippaat pennut, tutkivat ympäristöä ahkerasti, kaikki leikkivät kaikkien kanssa ja syövät hyvin kiinteää. Hera syöttää kyllä myös ahkerasti, tai oikeastaan antaa syödä, kun pennut ahkerasti nisille hakeutuu 😊
Olemme viettäneet nimiäiset 😉 No, minähän ajattelin, että näistä eläväisistä pennuista pitää tietysti saada myös kunnon kerhokuvat. Tein ahkeran ja monen sadan otoksen teon; yritin yksin jokaisesta saada kelpo otoksen, ei meinannut millään onnistua eikä pennut pysyä paikoillaan. No, priima ei ole, mutta kuva on jokaisesta vajaa 5vkon ikäisenä (33vrk).
| Cheerymai A Voice Of Heart "Ansa" |
| Cheerymai Always In My Heart "Assi" |
| Cheerymai All Of My Heart "Ada" |
| Cheerymai A Key To My Heart "Ade" |
| Cheerymai A Lion's Heart "Anton" |
1.10.2017
Nyt tuntuu että kellot voisi hetken seisahtaa ja aika pysähtyä. Neljä viikkoa on pennuilla elämää takana. Aika menee ihan hirveää vauhtia, kehitys samalla. Miten pieni, kuuro ja sokea, avuton koiranpentu on jo niin Koira neljän viikon iässä. Omakin aika ihan juoksee pentujen elämää katsellessa. Nukkuva pentu on niin suloinen ja touhukas, leikkivä pentu niin hauska.
Vajaa viikko sitten hyvästeltiin jo pentulaatikko. Laidat on korkeat, mutta niin vaan yksi pentu yli laidan. Aikamoisella voimalla, mitään tukipuutakaan ei sisäpuolella enää ollut edes. Toista kertaa ei tarvitse yrittääkään. Aitaus on kasattu ja paikka ensin päivisin olohuoneessa, nyt myös öisin. Hienosti sopeutuivat, kuten ennenkin olisivat olleet kaikkien äänien ja menojen keskellä. Paljon oleilevat meidän kanssa aitauksen ulkopuolella. Pennut on jo heti kovasti tutkineett paikkoja ympäri huonetta. Ihanaa seurata pikkuisten uteliaisuutta. Ossa on kuin kummitäti. Kovasti kiinnostaa ja antaa haistella. Saas nähdä milloin saa tuntea pikkunaskalit 😆
Pentuvieraita on käynyt viikonloppuna, saatiin kuviakin pikkuisista. Kaikki seuraavat kuvat by Niina Raja-aho
![]() |
| Ansa ja Anton |
![]() |
| Ade ja Ada |
![]() |
| Anton |
![]() |
| Ansa |
![]() |
| Anton |
![]() |
| Ade ja Assi |
![]() |
| Ansalle tätä erää riittäis 😁 |
26.9.2017
Luonto on ihmeellinen. Tämä pentujen odotus, syntymä ja kasvu ovat taas ihmetyttäneet luonnollisuudellaan. Miten emä osaa asiat luonnostaan, vaistot ovat vahvat. Hera on valtavan ihmisrakas, haluaa olla siellä missä tapahtuu ja missä on ihmisensä. Ja jos on jotain menoa, sinne etenkin haluaa päästä. Mutta pentujen äänet kuitenkin herättää tunteita ja saa emän käymään vähintään katsomassa, mistä asiasta nyt äännellään. Hera ei alati enää oleile pentujen kanssa "muuten vaan". Touhuaa, tuo palloa heiteltäväksi ja käy halailemassa ihmisiään tuon tuosta. Sitten käy tsekkailees, onko pennuilla kaikki ok. Putsaa ja toki syöttää pennut ahkerasti. Syöttäminenkin hoidetaan nykyisin emän istuessa tai seistessä. Maaten ei rivistö enää kokonaan kovin hyvin mahdukaan vierekkäin. Pennut ovat maistelleet muutaman päivän muutakin kuin maitoa. Jauhelihapalleroita ovat kukin vuoron perään syöneet. Ovat siinäkin kovin erilaisia. Olen laittanut ruuat leikkuulaudalle erilleen ja kukin on yksitellen saanut näyttää, miten hommansa hoitaa 😃 , toimiiko nenä, onko kiire jne. Erilaisia yksilöitä tässäkin asiassa. Yksi on erittäin nopea ja ruoka maistuu todella hyvin. Yksi vähän on hitaampi, haistelee, suussaan ravistelee, ennen syöntiään. Kolmas syö, käy nuuhkimassa kaueampana, ehkä vähän voi unohtaa tai kadottaa, mutta tulee sitten takaisin syömään toisen pikku"satsinsa". Neljäs nautiskelee, syö hitaasti (voi, odotas kun syötte yhtäaikaa, sitten ei enää nautiskellakaan 😆 ), viides haluaisi vielä, että autettaisiin, syötettäisiin kädestä, mutta on saanut itse syödä mupenonsa.
Leikkimistä harrastetaan paljonkin. Annetaan energiat kokonaan ja sitten sammutaan syvään uneen. Kerätään voimaa syömiseen ja leikkimiseen. Hauskasti persoonat kyllä edelleen näkyy leikkimisessä.
21.9.2017
Kaikilla pennuilla silmät ovat auenneet ja voi miten ihana nähdä, että myös korvat ovat auenneet 😍 Kun nukkuvalle laumalle juttelee, on yks sun toinen pikkupää sieltä heti ylhäällä. Pääosin nukutaan ja syödään. Hyvin on syötykin, painot nousevat tasaisesti. Kynnetkin on ekan kerran leikattu ja matolääke syöty. Se olikin aika yäkkiä kaikkien mielestä 😀
Täällä jo vähän leikitään ❤
Aika pikaiset kuvat otettiin yksitellen kaikista eilen, eli 17vrk ikäisenä
| Ansa |
| Assi |
| Ada |
| Anton |
| Ade |
Ossa ei ole päässyt vielä pentuja lähemmin katsomaan. Portin takaa katselee, ei varmaan kyllä ihan silti ymmärrä mistä on kyse. Ossa on vähän kipeillytkin allergiansa myötä. Lääkäristä saatiin iso kasa lääkkeitä, joilla mennään nyt eteenpäin ja yritetään saada mummoa parempaan kuntoon.
17.9.2017
2000-luvun alussa tein perinteisen kaavan mukaan ensimmäiselle bernilleni kotisivut. Niiden teko oli hiukan työlästä nykypäivän valmiisiin verrattuna. Olen vanhanajan malliin kuitenkin "jämähtänyt", enkä osaa blogia kirjoitella. Joten etusivu pysyköön etusivuna ja tänne kirjoitellaan silloin tällöin kuulumisia.
Aika menee hurjaa vauhtia! Pennut täyttivät tänään jo 2vkoa. Pennut voivat edelleen hyvin ja emäkin hoitaa mallikkaasti. Hera malttaa tulla pentulaatikosta ja -huoneesta pois välillä ihmisten ilmoille. Kaksi ensimmäistä päivää tehtiin pikapissut pihalle oikeastaan suoraa huutoa huutaen ja pikajuoksua takaisin pentujen luokse. Pian ote rentoutui ja emäkin pystyy luottamaan, ettei pennut häviä eikä vahingoitu poissaollessaan.
Kaikilla pennuilla on tähän mennessä auenneet silmät paitsi toisella pojalla, Adella. Ada avasi silmänsä ensimmäisenä ja sillä ne on jo suloisesti avoimena. Pennut ovat pikkuhiljaa nousseet jaloilleen ja huterin ottein ottavat ensimmäisiä askeliaan kaikkien jalkojensa varassa.
| Vas. Assi, Ansa, Ada, Anton, Ade |
| Pojat 2vkoa |
| Tytöt 2vkoa |
10.9.2017
Pennut täyttävät tänään kokonaisen viikon 😍 Kaikki on tähän asti sujunut mallikkaasti. Pennut kasvavat kukin tasaisesti, maitoa tulee hyvin ja Hera hoitaa pentuja mallikkaasti. Painot ovat kaksinkertaistuneet, vain muutamasta grammasta on kahdella vajaana etappiin. Usein pentulaatikossa näyttää olevan kahta kasaa; tytöt ovat omassaan ja pojat omassaan. Ovat pääosin kyllä kaikki yhdessä läjässä 😊 Ihanaa on seurata pentujen kehitystä. Ovat erilaisia kaikki. Joku on vähän hätähousumpi, toinen rauhallinen. Yksi liikkuu vikkelästi ja toinen on hyvin ahne. Ääntäkin joistain lähtee selkeästi enemmän kun toisista 😉 Tämä korostuu etenkin tilanteessa, kun kaikki on syönyt yhden nisän, kuka ehtii napata seuraavan itselleen.
Kaikille pennuille annettiin alkajaisiksi "työnimet". Nämä olivat pääosin meidän alakouluikäisten lasten keksimiä, hiukan muokaten.
| Tytöt 1vko vas. Ansa (1.syntynyt) kesk. Ada (5.syntynyt) oik. Assi (3.syntynyt) |
| Pojat 1vko vas. Ade (4.syntynyt) oik. Anton (2.syntynyt) |
7.9.2017
Hera synnytti hienon pentueen aamuyöstä su 3.9.2017 (62vrk) avautumisvaiheen alettua jo lauantai-iltapäivällä. Pennut syntyivät tasaisesti ja melko nopeasti; reilun kahden tunnin aikana. Ensimmäisenä syntyi pienin tyttö; 145g, toisena isoin poika; 212g. Kolmas oli vuorostaan tyttö; 165g, neljäs poika; 193g ja viimeisenä tyttö; 164g. Hyvin tasainen pentue. Pennut vaikuttivat heti kovin terhakkailta ja ovat olleet sitä nämä ensimmäiset vuorokaudet. Painot ovat nousseet hyvin kaikilla ja Hera hoitaa mallikkaasti pentujaan.
Voitto-iskäkin kävi luonnetestissä lauantaina saaden komeat pisteet sheltille; 125. Onnea Jenna ja Voitto!
Olen erittäin kiitollinen Heran kasvattajalle Lealle, joka on antanut rautaista tietoaan ja neuvonut meitä matkan varrella. Kätilökaverina minulla oli kissakasvattaja Minoon -kissalasta. Piiku on kätilöinyt useita kissapentueita ja oli neuvonantajana ja pääkätilönä nyt Heralla :)
24.8.2017
Ossalle isot onnittelut, kahdeksan vuotta! Ossa on kovasti harmaantunut jo melko nuorena. V.2015 tammikuussa bernien menetys toi nopeasti harmaita karvoja. Ikävä näkyi. Mutta nyt on syytä juhlaan! Kahdeksan vuotta on Ossalle hieno ikä jo sairaudensakin huomioonottaen.
Hera voi paksusti. Kylkikarvat on noussut aivan pystyyn, kun leveyttä on tullut :) Ihanaa ja jännittävää aprikoida, millaisia persoonia siellä kasvaa. Totesimme Voiton ihanan omistajan kanssa, että näiden pentujen vanhemmilla on samanlaisia hyviä luonteenpiirteitä. Molemmat ovat kovin touhukkaita, jaksavat leikkiä, mutta osaavat sen myös lopettaa kun on sen aika. Hera innostuu valtavasti jo agilityrepun esiinottamisesta, Voitto samaten tokokassista. Voitolla on "jääräpiirrettä" :D Hera ei ole jääräpää, se on erittäin kova miellyttäjä. Kovin pitkään ei tarvitse jännittää, 2 vkon päästä olemme jo viisaampia tässä asiassa.
12.8.2017
Luonto on ihmeellinen. Hera on henkisestikin ihan tiine :) Jo ennen ultraa, vaikka ajattelin, kun astutus osui ehkä hiukan myöhälle, ultrassa ei näy mitään, henkiset merkit viittasivat vahvasti tiineyteen. Toki, ainahan se voi olla myös valeraskautta, nyt ei kuitenkaan ollut. Hera on rauhoittunut valtavasti, nauttii läheisyydestä, vaikka sitähän se aina tekee, mutta nyt erityisesti.
Ossan kanssa ollaan kahtena viikonloppuna käväisty päivystävällä lekurilla. No, viime viikonloppuinen oli ehkä turha, mutta tulipa varmistettua ettei silmässä olekaan tulehdusta. Ell meinasi, että se oli pelkä roska ja niinhän se oli. Nyt pissatulehdus vaivasi, joten saatiin kuuri. Toivotaan että menee sillä ohitse. Ossa on valtaisan reipasluonteinen. Se on iloinen ja reipas, vaikka kipujakin sillä on vaivojensa kanssa varmasi ollut, mutta ne ei koskaan näy siitä päällepäin. Se tuo ehkä omaa haastetta vaivojen tunnistamiseen.























