2.11.2019
Huikea kesä! On ollut ilo kuulla vuotiaiden harrastuskehityksistä, jännitetty ja saatu hienoja terveystuloksia ja ollaan myös aksakentällä koettu paljon. Jännitettävää ja mukanaelämistä on ollut paljon.

Heran tyttö Sofi (Cheerymai Blue Like Yodelmodel) on saavuttanut nuorena tyttönä ensimmäisen SERTinsä ❤ Sofi harrastaa myös mm.paimennusta. Se suoritti syyskuussa paimennustaipumustestin hyväksytysti ansaiten täten koulutustunnuksen PAIM-T. Hienosti! Onnea omistajalle Emmille!

Sofin kuva: Paimenpartio photography
Viime vuotisista pennuista on tähän mennessä luustokuvattu 3/5. Kaikilta on kuvattu lonkat, kyynärät ja selkä sekä tehty polvitutkimus. Taustat ovat hyvät, mutta kuten on muualta nähty, yllätyksiä silti voi aina tulla. Näihin kolmeen saamme olla tyytyväisiä. Kaikilla samat tulokset:

Kiitos kasvateille tähän astisista tutkimuksista. Näillä on valtava merkitys omalle koiralle, vanhemmille, sisaruksille, muille sukulaisille, kasvattajille, koko rodulle! Sitä ei voi kyllin korostaa!

Agirintamalla tehtiin Heran kanssa meille mahdottomasta mahdollinen. Se on ollut niin mahtava koira opetella tätä lajia. Meidän harrastaminen on ollut katkonaista, koska Heralla on ollut kahdet pennut eli n.puolen vuoden taukoja on ollut välissä kaksi. Ja koirakin on vasta 4v. Vaihdoin seuraa pienemmästä isompaan viime vuoden alussa. Pääsin keväällä ryhmään, joka selkeästi motivoi meitä eteenpäin. Yhteisellä kemialla on iso merkitys! Se ei ole ollut koskaan huonoa, mutta jokin asia natsaa enemmän. Siinä on varmaan yksi selite se, että olen luottanut todella paljon sanomisiin. Tämän vuoden alusta on harrastettu hiukan ehkä eri asenteella, kun viimeisin pentutauko oli ohitse. Ensimmäisen starttikynnyksen ylitimme helmikuussa. Siitä se ilo ja into kasvoi. Toukokuun lopussa startattiin ekat 3lk kisat. En edes ollut ajatellut elokuun SM kisoja, vaikka siitä ympärilläoleva väki intoutui. En edes vihreänä harrastajana tiennyt kriteereistä tai kenenkään osallistumismahdollisuuksista, hyvä jos arvokisoista mitään. Kesän edetessä osallistumiskriteereitä minulle avattiin: 8 nollaa, joista 4 voi olla hyppyradalta. Nollatulokset pitää sisältää tuplanollan. Kriteerien keruuaika alkaa noin ed.SM:sta ja ne on oltava 31.7.2019 plakkarissa. Hmm.. heinäkuun puolivälissä havaitsin, että aika lähellä muuten ollaan ihan huomaamatta. Ylöjärven UPLAKEssa oltiin yhtenä päivänä (26.7.) kisaamassa 4 rataa. Hieno tapahtuma valtavassa 30asteen helteessä nurmikentällä. Tehtiin triplanolla, mikä oli meille kyllä todella huikee tulos. Saavutettiin niillä SM nollat kasaan. Elokuun SM kisat oli huikee kokemus. Kisattiin perjantaina etkot, lauantaina yksilöt ja oltiin myös seuran SM-joukkueessa. Hieno tunnelma, hieno kokemus. Nyt tiedän, mitä nämä suurinpiirtein tarkoittaa 😀



Saga onkin taas ihan erilainen opettelukaveri. Sillä on hiukan tehokkaampi moottori, sillä on ehdoton halu tehdä asiat oikein. Se ei lintsaa eikä halua mennä sieltä missä aita on matalin. Nämä ehkä kuvaa sen tekemistä parhaiten vertaamatta muihin koiriin. Kun itse olen melko aloittelija, on sen kanssa harrastaminen haastavampaa. Sen vire nousee kisoissa entisestään, mikä on tuonut omia haasteita ehtimisessä, ennakoimisessa, esteiden suorittamisessa jne. Yhteistyö on kuitenkin kuukausien myötä karttunut. Noustiin 2lk:aan syyskuun alussa. Muutama 2lk rata ollaan kisattu, joissa tuloksissa virheet ovat pääosin ohjaajamokia. Sagan vahva moottori tekee mun päässä sekametelisopan 😃 Mutta eikö sekin siitä keity ajan myötä.

Saga KLAGissa. Kuvaaja Kati Kuuttila

Saga KLAGissa. Kuvaaja Kati Kuuttila
Iris on myös aloittanut alkuvuodesta tyttäreni (13v) kanssa agilityharrastustaan. Iris on oiva kaveri nuorelle. Se on motivoitunut, nauttii erittäin paljon yhteisestä tekemisestä, omaa erinomaista potentiaalia. Se ei ole liian kiihkeä, ei rankaise virheistä, mikä on mielestäni tärkeää, kun ohjaajana on samaan aikaan lajia opetteleva lapsi. Silti täysin helpoksikaan ei voi koiraa sanoa. Mm.sen vire vaihtelee paljon, mikä vaatii oman juttunsa.  Lajin parissa ovat olleet reilut puolisen vuotta. Harjoittelevat rauhalliseen tahtiinsa, koirakko on oppinut todella nopeasti harjoittelutahdin huomioonottaen. Suuri merkitys lienee heidän yhteisellä kemialla ja muulla tekemisellä. Touhuavat yhdessä paljon erilaisin kotitempuin jne.

Iris 14kk
Meillä oli Cheerymai tapaaminen viime viikonloppuna. Paikalle saapui iloksemme Heran jälkeläisistä seitsemän koiraa kymmenestä. Koirat sai hiukan telmiä alkuunsa, mikä oli heistä tietysti erityisen kivaa 😀 Tutustuimme myös jokaiselle koiralle uuteen lajiin; NoseWorkiin kouluttaja Tuija Selänpään johdolla. Tuijan oppi oli erinomaista ja perusteellista. Lajiin tutustuminen oli todella mielenkiintoista juuri siksi, koska jokainen lähti samalta viivalta, vaikka mistään kisasta ei toki ollut kyse. Tapa tutustua uuteen, on mielestäni erittäin mielenkiintoista seurattavaa. Ei ole oikeaa eikä väärää tapaa. Hiukan hämmästyksemmekin täyssisarukset olivat tässä hyvin samanlaisia. Mukana oli kolme koiraa ekasta pentueesta, neljä toisesta ja kaikkien näiden emä. Niin samantyyppinen tapa oppia oli täyssisaruksilla, vaikka emä kaikilla on sama. Kiitos suuresti jokaiselle osallistujalle!
Vas. Cheerymai A Key To My Heart, Snowglow's Have A Nice Day, C. Beauty Like Yod's Mind, C. Blue Like Yodelmodel, C. Back In Yod's Business, C. All Of My Heart, C. Always In My Heart, C. By Yod's Side


29.6.2019
Joka kerta kirjoitusta alottaessa mietin, miten paljon asioita on tapahtunut. Isoja asioita. Tunteikkaita, monenlaisia tunteita herättäviä. Meille isoin ja murskaavin asia on ollut mopsistamme luopuminen toukokuussa 😭 Kun koira on iäkäs ja sairauksiakin on, sen tietää olevan jossain lähiaikoina. Mutta aina tilanne tuntuu tulevan yhtäkkiä. Ei halua koiran kärsivän, mutta haluaa viettää mahdollisimman pitkään aikaa kuitenkin sen kanssa. Joka kerta on herännyt kysymys, mistä tiedän oikean ajan. Se kuitenkin tulee eteen ja tuntuu parhaimmalta päätökseltä, vaikka sen tekeminen sattuu ihan hirveästi. Ossa (Nastanakin Kearte) on sairastellut läpi elämänsä kovasti. Suurin ja vaikein ongelma on ollut allergiansa, joka ei ollut yksselitteinen. Se ei ollut pelkkä ruoka, joka sen aiheutti, vaan myös ilmanvaihtelut (pakkanen, märkyys) ja myös joku muu. Ehkä stressi tai muu henkinen juttu. Ossa eli erikoisruualla ja kortisonilla vuosia ja uskon sen aiheuttaneen ehkä muita lisäongelmia tai sitten niitä tuli muuten. Nivelrikkoa ja ehkä lopulta jokin sisäelin petti. Ossa ei päässyt asioille eikä viimeisinä tunteinaan päässyt jaloilleen. Kaikki tapahtui vajaan vrk sisällä. Niin sitkeä hännänheiluttaja, jonka kipukynnys oli ihan valtava! Hyvää matkaa rakas tuhisija 💖

Ossan poismenosta ei mennyt kuin 5vrk, kun isäni mopsi jouduttiin saattelemaan myös Ossan jalanjälkiin. Elmeri (FI MVA JV09 Marabou Quick Trick) oli puoliomisteinen ja nuoruusvuosiensa aikana näyttelykaverini. Superluonteinen herrasmies. Elmeri on saanut viime vuosina muutamia epileptisiä kohtauksia. Nyt tuli viimeinen, josta ei enää ollut paluuta 😭 Hyvää matkaa sinne Ossan jalanjälkiin 💖

Harrastusrintamalla on tapahtunut. Olimme Heran pojan Napin (Cheerymai Back In Yod's Business) kanssa Ruoveden ryhmiksessä. Myös Sofi-sisko (Cheerymai Blue Like Yodelmodel) tuli etelämmästä. Junnut täytti muutama pv aiemmin 9kk, joten hyvin nuoria junnuja kehässä 😍 Nappi on hieman ylisuuri. Tuomari mittasi 41cm ja aikalailla oikeassa on. Ymmärrettävästi rokotti siitä (H). Napilla on komeat kulmaukset ja hieno liike, mistä sai kehuja ja ne on tärkeät ominaisuudet. Luonne osoitti sopeutuvuutensa. Omistajat eivät olleet mukana ja junnu käyttäytyi silti niin reippaasti ja on todella sopeutuvainen kaveri ❤ Sofia rokotettiin mm.hieman epävakaasta junnuliikkeestään (EH). Hienosti käyttäytyi sekin! Teen näyttelyarvostelu -sivun kasvateille erikseen, jonne arvostelut lisäilen.

Sofi ja Nappi, 9kk
 Sofi on käynyt myös Tampereen ja Iitin näyttelyissä saavuttaen luokkasijoitukset, ERI SAn molemmissa 😍 Huippua näin nuorelta nartulta!

Sofi 9kk

Figo (Cheerymai Black And Gentle Yodel) on myös korkannut junnukehän toukokuussa. Komea poika sai EH:n. Mm.asioita, jotka ikä tuo tullessaan, oli arvostelun moitekohtina. Ylpeä myös tästä ihanasta trikkipojasta ❤

Figo 10kk
Laitan tähän samaan Roccon (Cheerymai By Yod'sSide) kuvan pentukehästään 8kk ikäisenä, vaikka ed.kirjoituksessa oli jo siitä maininta 💟

Rocco 8kk
Jatketaan näyttelykuulumisilla. Tuurinnäyttelyyn sain Heran kaveriksi tyttärensä Cillan (Cheerymai Always In My Heart). Cilla oli ed. vkloppuna meillä juhlaevakossa 😃 Harjoiteltiin näyttelyremmiä ja seisomista. Hiukan tuotti hankaluuksia, kun hoksattiin, että eihän Cillalla ole koskaan käytetty valjaiden sijaan kaulapantaa ja se omaa erinomaiset arkitavat. Seisomista ei ole opeteltu vaan niin hienosti osasi tyttö aina istua kun pysähdyttiin 😂 Mutta nuorukainen oppi nopeasti. Näyttelykin meni yli odotusten. Shelttinarttuja oli taas yli 40! Cillan ensimmäinen näyttelytulos oli NUO ERI1 SA 😘 Hera sai myös ERIn. 

Cilla, 1v9kk ja Hera 4v

Agilityssa on Saga (Cheerymai All Of My Heart) startannut ensimmäiset kisansa. Se on niin ihana harrastuskoira! Etenee erinomaisella moottorilla ja nyt on oppinut myös kuuntelemaan. Olen eittämättä hidas ja Saga tarjoaa toisinaan myös omia ratkaisuja, jos ohjeita ei ajoissa tule. Lapualla starttasimme ekat radat, joista tuloksena yksi keppivirhe; 5 ja huonon ohjauksen vuoksi väärä este; HYL. Hiukan on kepit ja keinu olleet keskeneräisiä. Toisissa kisoissa Kokkolassa toiselta radalta ohjaajan töpeksimä keppivirhe ja toiselta elämänsä eka lentokeinu ja toisilta radoilta ne meni hyvin, joten keskimäärin ok 😃 Kolmansiin kisoihin Sieviin valmistauduimme eri tavalla ja sieltä kaksi ihan kivaa nollavoittoa ja LUVAt ykkösistä. Omistakin kisoista saatiin viikko sitten nollavoitto, mutta sama Hilpi oli tuomarina molemmissa, joten ei OIVAn arvoisesti kuitenkaan.

Nyt kun on kisoja aloittelevalla ohjaajalla kaksi hieman erilaista koiraa, on se tuonut omat haasteensa. Saga-nuorukainen irtoaa kivasti ja etenee eri tavalla kuin Hera, jonka irtoamista tulee vielä harjotella. Hera taas kuuntelee ohjauksia erilaisella moodilla. Noo, toivon että opin tässä itse enemmän. Kovin tämä laji imaisee mukaansa 💞

Heran kanssa ollaan kisattu muutamat kolmosluokan startit. Monta typerää, kokemattoman virhettä, mutta myös kaksi nollaa 👍
14.4.2019
Ompahan ollut kevät! Monenlaista kivaa juttua koettu ja myöskin iso pettymys läpikäyty. Ollaan tavattu muutamat Heran jälkeläiset, mikä on superia 💗 Tehtiin pari viikkoa sitten yhteislenkki Vaasassa kahden velipuolen, Philipin ja Rocon, kanssa. Ihana oli nähdä superpoikia ja omistajiaan, niin erilaisia nämä kaksi urosta, samasta emästä. Näin se menee ☺
Vas. Philip (Cheerymai A Key To My Heart), Hera (Snowglow's Have A Nice Day), Saga (C. All Of My Heart), Rocco (C. By Yod's Side) 
Eilen oltiin Kokkolassa ja nähtiin Heran 8kk ikäinen poika Nappi. Meillä oli mukana myös siskonsa Iris. Sisaruksilla on näilläkin eroavaisuuksia, mm.koko 😉 (Nappi tällä hetkellä n.39,5cm ja Iris n.34,5). Mutta niin cooleja molemmat aksakisapaikalla turisteina.

Vas. Nappi (Cheerymai Back In Yod's Business), Iris (C. Beauty Like Yod's Mind) ja Hera (Snowglow's Have A Nice Day)
Sitten aksakisarintamalle, jossa on tapahtunut käsittämättömiä asioita. Olemme Heran kanssa aloittaneet tämän harrastuksen yhtäaikaa. Koira oppi tietysti nopeammin, töitä olen saanut tehdä itseni kanssa. Ja voi miten paljon pitää vielä tehdä mm. että saa jännityksen pidettyä kasassa, jne jne jne. Ekat kisat käytiin helmikuussa kotikisoissa. Kahdelta ekalta agiradalta tuli ykkössijat kera LUVAn. Viimeinen oli hypäri, jossa möhlittiin molemmat hyllyn arvoisesti 😁 Hera lähti kesken keppien putkeen, itse ohjasin huonosti takaakiertoon ja rengaski jäi väliin. Toiset kisat oli maaliskuussa, jälleen kotikisat. Ekalta ykkösten radalta ykkössija ja OIVA, saatiin jäädä odottelemaan iltapäivän kakkosten ratoja. Kyllä jännitti! Eka rata oli hypäri, josta jälleen nolla! Sija 2. ja LUVA. Toiselta kakkosten radalta nolla ja sija 1, toinen LUVA. Huhhuh 😮 Todella hämilläni! Olemme saaneet olla hyvissä opeissa! Ollaan opittu molemmat paljon ja ylitetty meidän kompastuskiviä! Eilen oli meidän kolmannet kisat. Ekaa kertaa poissa tutusta ja turvallisesta kotihallista, Kokkolassa. Yksi LUVA vaadittiin luokkanousuun, mutta jännitys oli todella kova. Kisoja vasta kaksi alla, päätin alun alkajaiseksi, että tänään ei nousta vaikka hyvin kävisi. Pitää saada sujuvaa rataa useampi ja ennenkaikkea rutiinia! Onneksi nykysäännöillä ei ole pakko heti vaihtaa luokkaa. Tehtiin kolme kakkosten rataa, kaikilta ykkössijat, nollat ja OIVAt. Jännitystä pelkäsin eniten. Mutta se pysyi tän verran aisoissa kuin pitikin! Kakkosratoja viisi ja kaikista nollat. En usko minäkään! Kolmosluokan ovi kolkuttelee. Herää kysymys, olisiko pitänyt aloittaa kisaaminen aiemmin. Ei olisi. Heralla on ollut kaksi n.puolen vuoden pentutaukoa, aiemmin ei oltu valmiita, esteet kesken ja kroppa vaati palautumisen. Näin on hyvä 😍

Heran poika Rocco (Cheerymai By Yod's Side) oli käynyt ensimmäisissä näyttelyissään Vaasassa eilen. Oli urospennuissa toinen kera hyvän arvostelun. Tuomari oli tiukkana, eikä KP:ta herunut. Poika patsasteli reippaasti eikä mikään pelottanut, kivaa oli ollut. Onnea Rocco omistajineen!

Ja vielä pettymystäkin mahtuu tähän kevääseen. Iriksellä osoittautui kulmurit peitseiksi, mikä harmittaa todella paljon! En voi sanoinkuvailla! Iris on hyvin rakentunut, kaunis narttu, joka on geenitestattu monen sairauden osalta täysin terveeksi. Näin se menee. Ei voi aina tietää eikä saada toivomaansa. Iristä ei tulla käyttämään jalostukseen, vaikka peitsien perinnöllisyydestä ei tiedetä tarkemmin. Se on kuitenkin mm.shelttien jalostusohjeessa kielletty, syystäkin. Poistatin virheasentoiset yläkulmurit muutama viikko sitten, että alakulmurit pääsevät asettautumaan oikeille paikoilleen. Joten virheasentoiset kulmurit ei vaivaa koiraa ja saa jatkaa hyvin alkanutta aksauraa 12vuotiaan tyttäreni kanssa.

Iris ell vastaanotolla odottamassa vuoroaan

2.3.2019
Maaliskuun alussakin voi varmasti toivottaa hyvää uutta vuotta 😉 Keli on kyllä melkolailla keväinen. Ei voi sanoa; maaliskuu maata näyttää, sen näytti jo helmikuu. Nämä kelit on lenkkeilyn kannalta aina merkittäviä. Nautimme metsälenkeistä, koirat saa juosta ja itse nautin luonnosta. Polut on paikkapaikoin olleet vaan kovin liukkaita. Asfalttitiet kyllä myös ja niistä saa sisälle aimoannoksen kiviä. Ei kiva.

Sellainen merkittävä askel tehtiin Heran kanssa, että startattiin ensimmäinen virallinen agikisamme. Harrasteltu olemme jo tovin, mutta Heralla on ollut kaksi noin puolen vuoden pentutaukoa välissä, joten melko katkonaisesti olemme opetelleet. Tässä huomaan kun Sagankin kanssa treenailemme, on Heran kanssa tullut tehtyä paljon opetteluvirheitä epävarmuuteni(kin) vuoksi. Edelleen tokikin, mutta ehkä vähemmän askeleita taaksepäin? Olen vasta-alkaja edelleen, harrastekavereina opettavat, motivoituneet yksilöt. Saan olla kiitollinen, olemme saaneet harjoitella hyvässä opetuksessa. Tyttäreni (12v) on aloitellut Iriksen kanssa myös aksan maailmaa. Hyvin sopivat toisilleen! Niin, ekat startit meni ihan hyvin 😊 Kahdelta agiradalta nollat ja ykkössijat, hypärillä vähän molempien virheitä ja tuloksena hylly. Kaksi LUVAa siten plakkarissa 👍

Muutama otos kisoista Herasta
Kuva: Kati Kuuttila

Kuva: Kati Kuuttila

Kuva: Kati Kuuttila

Kuva: Kati Kuuttila

26.12.2018
Vuoden viimeisiä viedään. Tässä kohtaa tulee katsottua taaksepäin ja muisteltua vuoden tapahtumia. Ne ovat olleet mieleenpainuvia ja monta ihanaa, sydämeen tallennettua hetkeä on tullut koettua ja ihaniin ihmisiin tutustuttua ja tavattua. Olen erityisen onnellinen jokaisesta kasvattiperheestä. On ollut ilo tutustua heihin, nähdä ja kuulla onnistumisia sekä kuulumisia. Toki se on nykypäivänä ihan erilaista ja helpompaa kuin esim. perheeni ensimmäisen koiran aikana, kun käytettiin lankapuhelinta ja kirjepostia 😊 Mutta on se myös ihmisten kemioista ja aktiivisuudestakin kiinni. Kiitos teille jokaiselle!

Jännitystä koirasaralla on riittänyt ja riittää jatkossakin. Tänä vuonna on jännitetty mm. juoksujen ajankohtaa, astutusta, ultraa, röntgeniä, synnytystä, emän ja pentujen kuntoa, kehitystä, oikeita perheitä pennuille, poikalasten kiveksiä (😝), terveystuloksia, näyttelyitä, agilitya, hampaiden vaihtumista, koon kehitystä ja paljon muuta. Eikä pelkästään omia vaan myös ystävien koirien 😅 Samalla oppii paljon asioita.

On ollut myös epäonnea. Meidän Ossa-mopsin kunto on ollut kovin aaltoilevaa. Sillä on ihan pennusta asti ollut monenlaisia vaivoja. Sillä on atopia ja hyvin moninainen ruoka-aineallergia. Oireita tulee myös ulkoilmasta (mm.pakkanen ja märkyys) sekä mielestäni myös stressistä. Kortisoni on ollut pitkään käytössä, mutta ilmeisesti se on aiheuttanut jonkin verran nivelvaivoja. Ossan vatsa ei loppuvuodesta kestänyt enää särkylääkettä, mikä on aiheuttanut kovasti mietteitä. Sen kipukynnys on todella korkea, on vaikea tulkita kivun määrää. Ruoka on kuitenkin hyvä mittari, se maistuu ja saa Ossan käyttäytymään kuin pikkupentu. Vaikka ruokana ja makupalana on yksi ja sama nappula, se saa sen riemuitsemaan. Viime verikokeissa osa arvoista oli kovinkin koholla. Saimme uusia lääkkeitä ja kontrolliaika uusiin verikokeisiin. Päivä kerrallaan.

Sagan kanssa kävimme Helsingin näyttelyissä 15.-16.12., joista arvostelut Sagan näyttelyarvostelusivulla. Lauantaina junnunarttuja oli 11 ja sunnuntaina 16, joten sunnuntain 4.sija kera SA:n oli erinomainen tulos meille. Maalaiskoira koki monta asiaa ensimmäistä kertaa: matkustaminen (täydessä) junassa, ratikassa, hotellissa, messukeskuksessa ym. Kävimme tullessa myös Forum -kauppakeskuksessa tsekkaamassa, onko Rocco-pennusta jo julkaistu mainoskuva Zoomiin. Vielä ei ole, mutta sinne sen pitäisi tulla 👌 Sagan kanssa kaikki meni tosi kivasti.

Turisti ratikassa 😅

Toivotamme sinulle oikein hyvää vuotta 2019. 
11.11.2018
Vauhdikas, kurainen Suomen syksyinen arki rullaa painollaan. Suopi toivoa, vaikka ei näköpiirissä muutosta, talven jo tulevan, ennenkaikkea lumen! Sadetihkua tulee taivaalta melkein joka päivä, samaa odotettavissa ennusteen mukaan tuleville päiville 😒 Kuran hajua ja tassujen pesua siis tiedossa edelleen.

Metsässä kirmailun lomassa kerettiin kuuntelemaan hiljaisuutta 😊
Testautettiin shelttimme MyDogDNA:lla. Kiitollinen, onnellinen hyvistä geeneistä. Kaikki ovat CEA, CNGEA1-PRA ja von Willebrandin taudin suhteen terveitä, Iris ja Saga myös MDR1 osalta, Hera kantaa MDR1 geeniä. Kukaan ei kanna myöskään valkotekijägeeniä.
Tuloksemme ovat julkisia:
Hera (Snowglow's Have A Nice Day)
Saga (Cheerymai All Of My Heart)
Iris (Cheerymai Beauty Like Yod's Mind)
15.10.2018
Upea tieto varmistui! Cilla ja Saga siskot kävivät molemmat luustokuvkssa tällä viikolla. Myös Cilla terve tyttö. Kiitos omistajat kuvauttamisesta 😍


13.10.2018
Pennut ovat saaneet ihanat omat perheensä ja muuttaneet uusiin koteihinsa. Hieno, ikimuistettava yksi ajanjakso on koettu, seuraava alkaa heti. Ihana seurata pentujen varttumista, osaavien perheiden opettamista. On ilo ja kunnia saada kotoamuuttavien koirien kuulumisia ja tutustua ihmisiin. Jaetaan kuulumisia, vaihdetaan kokemuksia. Kaikki saamme jotain uutta mietittävää. Seurataan ja verrataan koiriemme kehityksiä ja käytöksiä. Minulle se on antoisaa!

Pentujen luovutusikään mennessä koettiin jälleen paljon tunteita. Yritettiin tehdä paljon asioita, joista pennuille olisi hyötyä. Tutustuttiin uusiin asioihin, tilanteisiin ja ihmisiin. Jokainen pentu on erilainen. Pidän tärkeänä, että jokainen löytäisi paikkansa juuri oikeaan perheeseen. Kukaan ei ole huonompi vaan kyse on siitä, mikä sopii mihinkäkin mielestäni parhaiten. Toiveet, pennun luonteet, koirakokemus, moni asia vaikuttaa. Oikeiden perheiden miettiminen ei ole millään lailla helppo asia minulle. Haluaisin tehdä sen hyvin, kuluu tunnetta, järkeä. Minulla on nyt vahva tunne näistä kaikkien meillä syntyvien pentujen perheistä, ne sopii yhteen täydellisesti koiran kanssa. Pessimististyyppisen luonteen omaavana mietin tietysti ettei näin tule aina olemaan, pettymyksiä tulee, mutta olen erittäin tyytyväinen kaikista tällä hetkellä.

Kävimme Sagan ja sen siskon Cillan kanssa tällä viikolla luustokuvissa. Kiitos paljon Cillan omistajalle, että kuvautitte. Nyt on tietoa paljon enemmän ja saa huokaista. Molemmat tytöt luustoltaan terveitä. Tästä on hyvä jatkaa.
2.9.2018
Huomenna vauvat kuusiviikkoa! Kaikki on mennyt todella hienosti. Pennut kehittyvät silmissä, ovat reippaita koiranalkuja!
Sirutus on ensi viikolla, joten viralliset nimet täytyi lopullisesti päättää. Niissä ripaus isää 💖 Kuvat eiliseltä eli 5vko 5pv ikäisenä. Toinen seisomaharjoittelu pöydällä, joten harjotuksen kannalta:

 Cheerymai Beauty Like Yod's Mind "Betty"

Cheerymai Blue Like Yodelmodel "Beata"

Cheerymai Back In Yod's Business "Bono"

Cheerymai Black And Gentle Yodel "Blackie"

Cheerymai By Yod's Side "Buddy"


21.8.2018
Nyt olisi taas se aika kun kellot voisi seisauttaa ja ajan pysäyttää! Pennut kehittyvät valtavasti. Ikää tuli eilen neljä viikkoa täyteen. Pienestä avuttomasta vastasyntyneestä on tullut liikkuva, välillä ärisevä ja rajusti hyppelevä karvapallo 😘 Kiinteiden maistelukin aloitettiin viime viikolla ja toissapäivänä pääsivät ekaa kertaa pihalle. Olivatkin kuin vanhat tekijät. Ketään ei jännittänyt, uteliaita enemmänkin ja riemunhypähdyksiä saivat. Meillä on ollut hiukan jännittävä aika kun juuri pentujen syntymäpäivänä kotimme ihan viereen aloitettiin kaupan tekoa. Kaivuri aloitti synnytyshetkellä hommansa. Nyt on kallioisen pienen metsänpalan räjäytystyöt käynnissä. Kolinaa, melskettä ja pamauksia siis on ollut. Toisaalta ennemmin ne kuin esim.paalutustyö, joka kumajaa jatkuvasti. Meidän kukaan nykyisistä koirista ei ole paukkuarka, mikä on tässä kohtaa ehdotonta pentujakin ajatellen. Työmaan ääniä, edes voimakkaita räjäytyksiä, joita on viime viikon ollut muutama päivässä, ei ole kukaan pelännyt tai edes haukkunut. Niin mahtava juttu!! Kaivurin kolinaa oli myös pentujen ensimmäisen ulkoilun aikana, eikä se näyttänyt olevan kuin tavallista arkipäivää kaikille 💖🙏

Päivää vaille neljäviikkoiset:

Beata

Betty

Buddy

Bono

Blackie
Ja vielä vähän painokäyriä