2.3.2019
Maaliskuun alussakin voi varmasti toivottaa hyvää uutta vuotta 😉 Keli on kyllä melkolailla keväinen. Ei voi sanoa; maaliskuu maata näyttää, sen näytti jo helmikuu. Nämä kelit on lenkkeilyn kannalta aina merkittäviä. Nautimme metsälenkeistä, koirat saa juosta ja itse nautin luonnosta. Polut on paikkapaikoin olleet vaan kovin liukkaita. Asfalttitiet kyllä myös ja niistä saa sisälle aimoannoksen kiviä. Ei kiva.

Sellainen merkittävä askel tehtiin Heran kanssa, että startattiin ensimmäinen virallinen agikisamme. Harrasteltu olemme jo tovin, mutta Heralla on ollut kaksi noin puolen vuoden pentutaukoa välissä, joten melko katkonaisesti olemme opetelleet. Tässä huomaan kun Sagankin kanssa treenailemme, on Heran kanssa tullut tehtyä paljon opetteluvirheitä epävarmuuteni(kin) vuoksi. Edelleen tokikin, mutta ehkä vähemmän askeleita taaksepäin? Olen vasta-alkaja edelleen, harrastekavereina opettavat, motivoituneet yksilöt. Saan olla kiitollinen, olemme saaneet harjoitella hyvässä opetuksessa. Tyttäreni (12v) on aloitellut Iriksen kanssa myös aksan maailmaa. Hyvin sopivat toisilleen! Niin, ekat startit meni ihan hyvin 😊 Kahdelta agiradalta nollat ja ykkössijat, hypärillä vähän molempien virheitä ja tuloksena hylly. Kaksi LUVAa siten plakkarissa 👍

Muutama otos kisoista Herasta
Kuva: Kati Kuuttila

Kuva: Kati Kuuttila

Kuva: Kati Kuuttila

Kuva: Kati Kuuttila

26.12.2018
Vuoden viimeisiä viedään. Tässä kohtaa tulee katsottua taaksepäin ja muisteltua vuoden tapahtumia. Ne ovat olleet mieleenpainuvia ja monta ihanaa, sydämeen tallennettua hetkeä on tullut koettua ja ihaniin ihmisiin tutustuttua ja tavattua. Olen erityisen onnellinen jokaisesta kasvattiperheestä. On ollut ilo tutustua heihin, nähdä ja kuulla onnistumisia sekä kuulumisia. Toki se on nykypäivänä ihan erilaista ja helpompaa kuin esim. perheeni ensimmäisen koiran aikana, kun käytettiin lankapuhelinta ja kirjepostia 😊 Mutta on se myös ihmisten kemioista ja aktiivisuudestakin kiinni. Kiitos teille jokaiselle!

Jännitystä koirasaralla on riittänyt ja riittää jatkossakin. Tänä vuonna on jännitetty mm. juoksujen ajankohtaa, astutusta, ultraa, röntgeniä, synnytystä, emän ja pentujen kuntoa, kehitystä, oikeita perheitä pennuille, poikalasten kiveksiä (😝), terveystuloksia, näyttelyitä, agilitya, hampaiden vaihtumista, koon kehitystä ja paljon muuta. Eikä pelkästään omia vaan myös ystävien koirien 😅 Samalla oppii paljon asioita.

On ollut myös epäonnea. Meidän Ossa-mopsin kunto on ollut kovin aaltoilevaa. Sillä on ihan pennusta asti ollut monenlaisia vaivoja. Sillä on atopia ja hyvin moninainen ruoka-aineallergia. Oireita tulee myös ulkoilmasta (mm.pakkanen ja märkyys) sekä mielestäni myös stressistä. Kortisoni on ollut pitkään käytössä, mutta ilmeisesti se on aiheuttanut jonkin verran nivelvaivoja. Ossan vatsa ei loppuvuodesta kestänyt enää särkylääkettä, mikä on aiheuttanut kovasti mietteitä. Sen kipukynnys on todella korkea, on vaikea tulkita kivun määrää. Ruoka on kuitenkin hyvä mittari, se maistuu ja saa Ossan käyttäytymään kuin pikkupentu. Vaikka ruokana ja makupalana on yksi ja sama nappula, se saa sen riemuitsemaan. Viime verikokeissa osa arvoista oli kovinkin koholla. Saimme uusia lääkkeitä ja kontrolliaika uusiin verikokeisiin. Päivä kerrallaan.

Sagan kanssa kävimme Helsingin näyttelyissä 15.-16.12., joista arvostelut Sagan näyttelyarvostelusivulla. Lauantaina junnunarttuja oli 11 ja sunnuntaina 16, joten sunnuntain 4.sija kera SA:n oli erinomainen tulos meille. Maalaiskoira koki monta asiaa ensimmäistä kertaa: matkustaminen (täydessä) junassa, ratikassa, hotellissa, messukeskuksessa ym. Kävimme tullessa myös Forum -kauppakeskuksessa tsekkaamassa, onko Rocco-pennusta jo julkaistu mainoskuva Zoomiin. Vielä ei ole, mutta sinne sen pitäisi tulla 👌 Sagan kanssa kaikki meni tosi kivasti.

Turisti ratikassa 😅

Toivotamme sinulle oikein hyvää vuotta 2019. 
11.11.2018
Vauhdikas, kurainen Suomen syksyinen arki rullaa painollaan. Suopi toivoa, vaikka ei näköpiirissä muutosta, talven jo tulevan, ennenkaikkea lumen! Sadetihkua tulee taivaalta melkein joka päivä, samaa odotettavissa ennusteen mukaan tuleville päiville 😒 Kuran hajua ja tassujen pesua siis tiedossa edelleen.

Metsässä kirmailun lomassa kerettiin kuuntelemaan hiljaisuutta 😊
Testautettiin shelttimme MyDogDNA:lla. Kiitollinen, onnellinen hyvistä geeneistä. Kaikki ovat CEA, CNGEA1-PRA ja von Willebrandin taudin suhteen terveitä, Iris ja Saga myös MDR1 osalta, Hera kantaa MDR1 geeniä. Kukaan ei kanna myöskään valkotekijägeeniä.
Tuloksemme ovat julkisia:
Hera (Snowglow's Have A Nice Day)
Saga (Cheerymai All Of My Heart)
Iris (Cheerymai Beauty Like Yod's Mind)
15.10.2018
Upea tieto varmistui! Cilla ja Saga siskot kävivät molemmat luustokuvkssa tällä viikolla. Myös Cilla terve tyttö. Kiitos omistajat kuvauttamisesta 😍


13.10.2018
Pennut ovat saaneet ihanat omat perheensä ja muuttaneet uusiin koteihinsa. Hieno, ikimuistettava yksi ajanjakso on koettu, seuraava alkaa heti. Ihana seurata pentujen varttumista, osaavien perheiden opettamista. On ilo ja kunnia saada kotoamuuttavien koirien kuulumisia ja tutustua ihmisiin. Jaetaan kuulumisia, vaihdetaan kokemuksia. Kaikki saamme jotain uutta mietittävää. Seurataan ja verrataan koiriemme kehityksiä ja käytöksiä. Minulle se on antoisaa!

Pentujen luovutusikään mennessä koettiin jälleen paljon tunteita. Yritettiin tehdä paljon asioita, joista pennuille olisi hyötyä. Tutustuttiin uusiin asioihin, tilanteisiin ja ihmisiin. Jokainen pentu on erilainen. Pidän tärkeänä, että jokainen löytäisi paikkansa juuri oikeaan perheeseen. Kukaan ei ole huonompi vaan kyse on siitä, mikä sopii mihinkäkin mielestäni parhaiten. Toiveet, pennun luonteet, koirakokemus, moni asia vaikuttaa. Oikeiden perheiden miettiminen ei ole millään lailla helppo asia minulle. Haluaisin tehdä sen hyvin, kuluu tunnetta, järkeä. Minulla on nyt vahva tunne näistä kaikkien meillä syntyvien pentujen perheistä, ne sopii yhteen täydellisesti koiran kanssa. Pessimististyyppisen luonteen omaavana mietin tietysti ettei näin tule aina olemaan, pettymyksiä tulee, mutta olen erittäin tyytyväinen kaikista tällä hetkellä.

Kävimme Sagan ja sen siskon Cillan kanssa tällä viikolla luustokuvissa. Kiitos paljon Cillan omistajalle, että kuvautitte. Nyt on tietoa paljon enemmän ja saa huokaista. Molemmat tytöt luustoltaan terveitä. Tästä on hyvä jatkaa.
2.9.2018
Huomenna vauvat kuusiviikkoa! Kaikki on mennyt todella hienosti. Pennut kehittyvät silmissä, ovat reippaita koiranalkuja!
Sirutus on ensi viikolla, joten viralliset nimet täytyi lopullisesti päättää. Niissä ripaus isää 💖 Kuvat eiliseltä eli 5vko 5pv ikäisenä. Toinen seisomaharjoittelu pöydällä, joten harjotuksen kannalta:

 Cheerymai Beauty Like Yod's Mind "Betty"

Cheerymai Blue Like Yodelmodel "Beata"

Cheerymai Back In Yod's Business "Bono"

Cheerymai Black And Gentle Yodel "Blackie"

Cheerymai By Yod's Side "Buddy"


21.8.2018
Nyt olisi taas se aika kun kellot voisi seisauttaa ja ajan pysäyttää! Pennut kehittyvät valtavasti. Ikää tuli eilen neljä viikkoa täyteen. Pienestä avuttomasta vastasyntyneestä on tullut liikkuva, välillä ärisevä ja rajusti hyppelevä karvapallo 😘 Kiinteiden maistelukin aloitettiin viime viikolla ja toissapäivänä pääsivät ekaa kertaa pihalle. Olivatkin kuin vanhat tekijät. Ketään ei jännittänyt, uteliaita enemmänkin ja riemunhypähdyksiä saivat. Meillä on ollut hiukan jännittävä aika kun juuri pentujen syntymäpäivänä kotimme ihan viereen aloitettiin kaupan tekoa. Kaivuri aloitti synnytyshetkellä hommansa. Nyt on kallioisen pienen metsänpalan räjäytystyöt käynnissä. Kolinaa, melskettä ja pamauksia siis on ollut. Toisaalta ennemmin ne kuin esim.paalutustyö, joka kumajaa jatkuvasti. Meidän kukaan nykyisistä koirista ei ole paukkuarka, mikä on tässä kohtaa ehdotonta pentujakin ajatellen. Työmaan ääniä, edes voimakkaita räjäytyksiä, joita on viime viikon ollut muutama päivässä, ei ole kukaan pelännyt tai edes haukkunut. Niin mahtava juttu!! Kaivurin kolinaa oli myös pentujen ensimmäisen ulkoilun aikana, eikä se näyttänyt olevan kuin tavallista arkipäivää kaikille 💖🙏

Päivää vaille neljäviikkoiset:

Beata

Betty

Buddy

Bono

Blackie
Ja vielä vähän painokäyriä

6.8.2018
Kaksi viikkoa ikää täynnä. Hurjaa vauhtia on aika mennyt pentujen syntymästä. Hera on niin ylpeä omasta katraastaan ja kokemus paistaa 😘 Se tietää mitä pitää tehdä ja käy tsekkailemassa jälkeläisiään vähän väliä, mutta yhtään ei ole hysteerinen. Luonnollinen äiti! Pennut ovat tyytyväistä sakkia. Syövät ja nukkuvat, paljon myös yksikseen, mutta myös kimpassa. Ehkä tämä ensimmäisten viikkojensa lämpö on myös vaikuttanut, ei ole tarvinnut todellakaan pentulaatikkoa lämmittää eikä murehtia lämmön riittävyydestä. Pari ensimmäistä viikkoa on Suomen kesä yllättänyt lämpötiloillaan; 26-33 asteessa ollaan paahdettu. Pentulaatikko on poikamme huoneessa, johon ei aurinko paista oikeastaan kuin ihan aamulla, eikä se ole lämmittänyt huonetta liian kuumaksi.

 Kuvassa pennut toissapäivänä kuvattuna; 12vrk ikäisenä. Pennut saivat myös kutsumanimet täälläoloajaksi, että voidaan puhutella 😃

Vasemmalta alkaen;
blm narttu Beata (syntymäpaino 240g, 1vko 502g, 2vko 757g)
blm narttu Betty (245g, 440g, 654g)
blm uros Bono (243g, 490g, 753g)
tri uros Blackie (253g, 491g, 735g)
tri uros Buddy (236g, 458g, 646g)

Silmät ovat melkein kaikilta auenneet. Voi kun pentu onkin suloistakin suloisempi kun napit tapittaa 😍

Alla vielä tasan kahden viikon ikäinen läjä murusia.

26.7.2018
Nyt ne on täälä ♡ Mutta odottavan aika oli pitkä.

Heran astutusvuorokaudet tuli täyteen ma 23.7. mutta olin syystä tai toisesta iskostanut päähäni, ettei vuorokaudet ehdi tulla täyteen, syntyvät aiemmin. Kävimme röntgenissä viikolla, myös siitä syystä, että olin tämän iskostuksen viikonloppusynnytyksestä tehnyt 😊 että tiedetään, monta odotetaan. Viisi tasakokoista pentua näkyi kuvassa. Toinen murheen aihe oli kuitenkin huonostimaistuva ruoka. Koko viikon oli valtava kuumuus; n.30asteen helle. Ja kuten ell myös sanoi; vatsa oli täynnä hyvänkokoista väkeä, nämä varmasti myös vei ruokahalua. Onneksi edellisviikolla Hera tankkasi todella hyvin. Mutta kyllä huolta aiheutti kovasti, miten jaksaa synnyttää, onko kaikki kunnossa jne.

Hyvin kuitenkin jaksoi. Viiden tasakokoisen pennun katras syntyi maanantaipäivän kuumuudessa n.3tunnin aikana. Hera hoiti synnytyksen erittäin pätevästi. Ensimmäisenä syntyi merletyttö, toisena ja kolmantena trikkipoika, neljäntenä merlepoika ja viimeisenä merletyttö. Tosiaan hyvin tasakokoinen pentue; 236-253g. Ja ruokakin maistui heti kun viimeinenkin oli syntynyt. Luontoa jälleen ihmettelen, miten kaikki menee 😍

Pennut olivat kaikki heti kovin jänteviä ja terhakoita. Huolen sai heittää tässä vaiheessa romukoppaan ja antaa onnen tulla.
Muutamien tuntien ikäinen kasa ja huolehtiva äiti 😘
 Nyt on elinvuorokausia 3 takana. Hyvin kasvetaan, kaikki ovat yli 300g painoisia. Maitoa tulee hyvin ja emä hoitaa erittäin tunnollisesti. Toivotaan, että kaikki menee jatkossakin hyvin ja pennuille valikoituu parhaat mahdolliset kodit kullekin.

3vrk

4.7.2018
Innostuneena, onnellisena ja kiitollisena 🙏 Hera on astutettu valtavan ihanalla, pätevällä ja monipuolisella uroksella nimeltään Käpäläkoplan Yodi. Ultrassa näkyi useampi pieni pennunalku, toivotaan että kaikki pysyvät kyydissä. Kaikki on mennyt erinomaisesti. Yksi astutus progen perusteella osui nappiin. Onni ja kiitollisuus, että saimme tällaisen mahdollisuuden. Molemmista koirista löytyy erinomaista harrastusmoottoria ja ovathan he valtavan upean näköiset, terveiksi tutkitut vanhemmat. Yhdistelmästä enemmän tietoa Pentuja-sivulta.

Emä: Snowglow's Have A Nice Day
Kuva: Anne Peräsalo
Isä: Käpäläkoplan Yodi